Kohti kestävää hankintakulttuuria
Kestävä hankintakulttuuri tarkoittaa jatkuvaa tahtotilaa tehdä hankintoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kiertotalousvaikutus on yksi hankintoihin liittyvistä päätöksenteon kriteereistä.
Hankintojen kestävyysperiaatteisiin kuuluu, että hankintoja tehdään ainoastaan todelliseen tarpeeseen ja että uusimisinvestoinnin perusteena toimii kaluston todellinen käyttökunto. Jotta näitä periaatteita on mahdollista noudattaa, on muutama perusasia oltava kunnossa.
Hankintojen päätöksenteon tukena on oltava koottu tieto kaikesta omistetusta irtaimistosta ja sen ajantasaisesta käyttökunnosta. Ilman tätä tietoa investointipäätöksiä tehdään jatkuvasti side silmillä, eikä optimointi ole mahdollista.
Keskitetyn ja ajantasaisen tiedon lisäksi on oltava tahtotilaa toimia kiertotalousperiaatteiden mukaisesti hankinnoissa. Täytyy siis olla kannustettavaa tehdä järkeviä päätöksiä ja kantaa vastuu irtaimistosta aina kierrätykseen asti elinkaaren päättyessä.
Kestävämmän hankintakulttuurin saavuttamiseksi tarvitaan siis kaksi asiaa:
- 1. Keskitetty ja ajantasainen tieto
- 2. Tahtotila toimia kestävien periaatteiden mukaisesti
Millä perusteella hankintoja tehdään?
Monet meistä noudattavat yksityiselämässä seuraavia kestävän kehityksen mukaisia periaatteita:
- Sijoitetaan ainoastaan laadukkaaseen, jotta se kestää käytössä pidempään
- Huolletaan ja korjataan irtaimistoa, jotta sen elinkaarta on vielä mahdollista jatkaa
- Kierrätetään järkevästi, kun irtaimiston elinkaari tavaralla päättyy
- Ostetaan ainoastaan todelliseen tarpeeseen
Ohjaavatko samat periaatteet yritysten ja organisaatioiden hankintoja? Havaintojemme mukaan tyypillinen hankintakulttuuri organisaatiossa ohjaa hankkimaan uuden laitteen silloin, kun laitteen tietty ennalta määritelty käyttöikä on saavutettu. Hankintoja ohjaa myös usein vahvasti kustannustehokkuus, jolloin esimerkiksi laadusta ja käyttöiästä saatetaan tinkiä.
Uusimishankintojen tekeminen todellisen käyttökunnon perusteella on yksityiselämässä tavallinen toimintatapa. Tietokone, jonka odotettiin kestävän 10 vuotta, toimikin moitteettomasti 15 vuotta, joten vasta 15 vuoden käytön jälkeen oli aika ostaa uusi. Yksityistaloudessa tietokoneen käyttökunnosta on jatkuvasti hyvä käsitys, joten päätöksenteko käyttökunnon perusteella on helppoa.
Yrityksessä haaste saattaa olla se, että päätöksentekijällä ei ole tietoa laitteen käyttökunnosta tai jäljellä olevasta käyttöiästä silloin, kun päätös uuden hankinnasta täytyy tehdä. Näin päätöstä on mahdotonta optimoida kiertotalousnäkökulmasta. Kalustonhallinta tarjoaa työvälineen irtaimiston ajantasaisen näkyvyyden saavuttamiseksi. Sen avulla on mahdollista tehdä optimoituja ja perusteltuja hankintapäätöksiä.
Pohditaanpa kokonaisvaikutusta mikäli kaikki organisaatiot siirtyisivät noudattamaan seuraavia periaatteita:
- Huolletaan omistettua kalustoa elinkaaren pidentämiseksi
- Suunnittellaan hankintoja todellisen käyttökunnon perusteella
- Hankitaan uutta ainoastaan todelliseen tarpeeseen
- Harkitaan aina käytetyn irtaimiston hankintaa uuden sijaan
On ilmiselvää, että näillä valinnoilla olisi hetkessä saavutettavissa yksityishenkilönä tehtäviin valintoihin verrattuna moninkertainen ympäristövaikutus.
Olisiko aika haastaa nykyinen hankintakulttuuri ja vaatia tietoinen muutos kestävämpään tapaan toimia?
Tutustu Trailiin kalustonhallintaratkaisuna, joka auttaa toimimaan järkevästi ja kestävästi.